Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät
Jo vuonna 1445 mainitaan Kivennapa, milloin Kivennavan, milloin Hanttulan nimellä. Sen
pinta-ala on 733,1 km2 ja asukasluku v. 1901 16,067 henkeä. Valtion metsäalueita kuuluu
Raivolan hoitoalueeseen 14,490 ha, josta 9,440 ha kasvaa metsämaata. Kruununpuistoksi
kuuluu tästä valtion maasta 13,561 ha.
Kivennavan pitäjä kuuluu Äyräpään kihlakuntaan ja tuomiokuntaan sekä Muolaan
rovastikuntaan. Nykyään on pitäjä jakaantumassa kolmeksi. Terijoki on siitä jo sekä
kirkollisessa, hallinnollisessa, että oikeudellisessa suhteessa eronnut eri kunnaksi ja Kuokkalan
lopullinen ero lienee myöskin piakkoin odotettavissa. Jo aikaisemmin ovat Terijoki ja Raivola
olleet erikoisina nimismiespiireinä.
Kreikkalaiskatolinen kirkko on Raivolassa, jonka kirkkoherra on nykyään lääninrovastina,
Terijoella, Kuokkalassa ja Lintulassa. Viimeksi mainitussa kylässä on sitä paitsi ainoa Suomessa
oleva naisluostari.
Kivennavan pitäjä on kokonaisuudessaan ollut ns. lahjoitustilana, jonka maat asukkaineen
päivineen kuuluivat venäläisille ylimyksille. Vuoden 1867 valtiopäivillä päätettiin ryhtyä näitä
lahjoitusmaita lunastamaan valtiolle maitten lampuodeille jaettavaksi. Siten lunastettiin
Kivennavan pitäjän käsittämä Lintulan lahjoitustilakin valtiolle vuonna 1879. Tilasta, jonka
pinta-ala oli lähes 142,000 tynnyrialaa, maksettiin lunastussummana 3,066,584 mk. 20 p.
Perintökirjat annettiin lampuodeille v. 1902 lopulla.
Terijoella toimii joku vuosi sitten perustettu suomalainen yhteiskoulu, jonka oppilasmäärä on
runsas. Kansakouluja on Kivennavalla 21, joissa 31 opettajaa antaa oppialkeita yli 1200
oppilaalle, joista 4 kreikkalaiskatolista.
Itsenäisiä tiloja on Kivennavalla noin 1,400 ja palstatiloja (etupäässä pieniä huvilapalstoja) noin
3,500. Ulkolaisten (pääasiallisesti venäläisten) käsiin on Kivennavalla vuoteen 1908 mennessä
joutunut 162 maatilaa ja tilanosaa, joka oli yli 10 % pitäjän tiloista ja yli 17 % manttaalimäärästä.
Huvila-asutus on nykyään Kivennavan huomattavin ulkonainen tuntomerkki. Vielä 1870- luvulla
oli se verrattain vähäpätöistä, mutta jo 1880- luvulla alkaa pietarilaisten kesävieraiden
siirtyminen Suomen puolelle käydä huomattavaksi ja paisuu seuraavina vuosikymmeninä
sangen valtavaksi. Edellä mainituista palstatilojen suuresta lukumäärästä saa jo hyvän
käsityksen siitä pysyvästä leimasta, jonka tämä huvila-asutus on seudulle antanut. Varsinaisia
huviloita on kuitenkin muutama sata enemmän kuin edellä mainittu palstatilain lukumäärä. Sitä
paitsi isommissa huvilaseuduissa vuokraavat talonpojat, ns. paikalliset asukkaat tekevät omat
asuntonsa kesävieraille, asuen itse jossain tilapäisesti asunnoksi sisustetussa saunassa,
vajassa tai muussa ahtaassa huoneessa. Kesävieraitten lukumäärä Kivennavalla on tänä
kesänä laskettu noin 45,000:ksi.Yhtenä huomattavana seurauksena huvila-asutuksesta on ollut maanviljelysten takapajulle
jääminen sangen monella tilalla. On eletty vaan huvilapalstojen ja metsien myynnillä, sekä
ajuritoimella. Ajureita olikin Kivennavalla esim. v. 1907 kokonaista 521, joista 397 oli tilallisia.
Myöhemmin on koko rautatien seutu ohi Perkjärven aseman muodostunut yhtenäiseksi
huvila-alueeksi, joka ulottuu monin paikoin toisella puolen merenrantaan ja toisella puolen
kauas Karjalan kannaksen sisäosiin. Tästä on ollut myöskin seurauksena, että uusia
rautatieasemia ja pysäkkejä on tämän tästä täytynyt perustaa. Nykyään on Kivennavan rajojen
sisällä lähes 30 kilometrin pituisella rataosalla seuraavat asemat ja pysäkit: Ollila, Kuokkala,
Kellomäki, Terijoki, Tyrisevä ja Raivola. Sitä paitsi on Rajajoen Suomen puollelle paraillaan
rakenteilla uusi asema. Postitoimistoja on pitäjässä useita, samoin sähkölennätin- ja tulliasemia.
Huomattavimmat huvila-asetukset Kivennavalla ovat Kuokkalan, Terijoen ja Raivolan.
Kuokkalassa on muhkea erään venäläisen omistama yleinen puisto. Terijoki on kesäisin kuin
kaupunki komeine kauppoineen, kylpylaitoksineen ja hienoine hotelleineen. Ooppera- ja
teatterinäytökset tahi konsertit ovat miltei jokapäiväisiä huvitilaisuuksia. Suomen valtio
rakennutti joku aika sitten läpi Terijoen kylän kalliin viertotien.
Raivolassa on sähkö katuvalaistuksena. Paitsi huvila-asutusta on Raivolassa eritoten tiheään Sanomalehdessä ”Lahti” vuodelta 1911 kerrottiin Kivennavasta
Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät
Jo vuonna 1445 mainitaan Kivennapa, milloin Kivennavan, milloin Hanttulan nimellä. Sen
pinta-ala on 733,1 km2 ja asukasluku v. 1901 16,067 henkeä. Valtion metsäalueita kuuluu
Raivolan hoitoalueeseen 14,490 ha, josta 9,440 ha kasvaa metsämaata. Kruununpuistoksi
kuuluu tästä valtion maasta 13,561 ha.
Kivennavan pitäjä kuuluu Äyräpään kihlakuntaan ja tuomiokuntaan sekä Muolaan
rovastikuntaan. Nykyään on pitäjä jakaantumassa kolmeksi. Terijoki on siitä jo sekä
kirkollisessa, hallinnollisessa, että oikeudellisessa suhteessa eronnut eri kunnaksi ja Kuokkalan
lopullinen ero lienee myöskin piakkoin odotettavissa. Jo aikaisemmin ovat Terijoki ja Raivola
olleet erikoisina nimismiespiireinä.
Kreikkalaiskatolinen kirkko on Raivolassa, jonka kirkkoherra on nykyään lääninrovastina,
Terijoella, Kuokkalassa ja Lintulassa. Viimeksi mainitussa kylässä on sitä paitsi ainoa Suomessa
oleva naisluostari.
Kivennavan pitäjä on kokonaisuudessaan ollut ns. lahjoitustilana, jonka maat asukkaineen
päivineen kuuluivat venäläisille ylimyksille. Vuoden 1867 valtiopäivillä päätettiin ryhtyä näitä
lahjoitusmaita lunastamaan valtiolle maitten lampuodeille jaettavaksi. Siten lunastettiin
Kivennavan pitäjän käsittämä Lintulan lahjoitustilakin valtiolle vuonna 1879. Tilasta, jonka
pinta-ala oli lähes 142,000 tynnyrialaa, maksettiin lunastussummana 3,066,584 mk. 20 p.
Perintökirjat annettiin lampuodeille v. 1902 lopulla.
Terijoella toimii joku vuosi sitten perustettu suomalainen yhteiskoulu, jonka oppilasmäärä on
runsas. Kansakouluja on Kivennavalla 21, joissa 31 opettajaa antaa oppialkeita yli 1200
oppilaalle, joista 4 kreikkalaiskatolista.
Itsenäisiä tiloja on Kivennavalla noin 1,400 ja palstatiloja (etupäässä pieniä huvilapalstoja) noin
3,500. Ulkolaisten (pääasiallisesti venäläisten) käsiin on Kivennavalla vuoteen 1908 mennessä
joutunut 162 maatilaa ja tilanosaa, joka oli yli 10 % pitäjän tiloista ja yli 17 % manttaalimäärästä.
Huvila-asutus on nykyään Kivennavan huomattavin ulkonainen tuntomerkki. Vielä 1870- luvulla
oli se verrattain vähäpätöistä, mutta jo 1880- luvulla alkaa pietarilaisten kesävieraiden
siirtyminen Suomen puolelle käydä huomattavaksi ja paisuu seuraavina vuosikymmeninä
sangen valtavaksi. Edellä mainituista palstatilojen suuresta lukumäärästä saa jo hyvän
käsityksen siitä pysyvästä leimasta, jonka tämä huvila-asutus on seudulle antanut. Varsinaisia
huviloita on kuitenkin muutama sata enemmän kuin edellä mainittu palstatilain lukumäärä. Sitä
paitsi isommissa huvilaseuduissa vuokraavat talonpojat, ns. paikalliset asukkaat tekevät omat
asuntonsa kesävieraille, asuen itse jossain tilapäisesti asunnoksi sisustetussa saunassa,
vajassa tai muussa ahtaassa huoneessa. Kesävieraitten lukumäärä Kivennavalla on tänä
kesänä laskettu noin 45,000:ksi.Yhtenä huomattavana seurauksena huvila-asutuksesta on ollut maanviljelysten takapajulle
jääminen sangen monella tilalla. On eletty vaan huvilapalstojen ja metsien myynnillä, sekä
ajuritoimella. Ajureita olikin Kivennavalla esim. v. 1907 kokonaista 521, joista 397 oli tilallisia.
Myöhemmin on koko rautatien seutu ohi Perkjärven aseman muodostunut yhtenäiseksi
huvila-alueeksi, joka ulottuu monin paikoin toisella puolen merenrantaan ja toisella puolen
kauas Karjalan kannaksen sisäosiin. Tästä on ollut myöskin seurauksena, että uusia
rautatieasemia ja pysäkkejä on tämän tästä täytynyt perustaa. Nykyään on Kivennavan rajojen
sisällä lähes 30 kilometrin pituisella rataosalla seuraavat asemat ja pysäkit: Ollila, Kuokkala,
Kellomäki, Terijoki, Tyrisevä ja Raivola. Sitä paitsi on Rajajoen Suomen puollelle paraillaan
rakenteilla uusi asema. Postitoimistoja on pitäjässä useita, samoin sähkölennätin- ja tulliasemia.
Huomattavimmat huvila-asetukset Kivennavalla ovat Kuokkalan, Terijoen ja Raivolan.
Kuokkalassa on muhkea erään venäläisen omistama yleinen puisto. Terijoki on kesäisin kuin
kaupunki komeine kauppoineen, kylpylaitoksineen ja hienoine hotelleineen. Ooppera- ja
teatterinäytökset tahi konsertit ovat miltei jokapäiväisiä huvitilaisuuksia. Suomen valtio
rakennutti joku aika sitten läpi Terijoen kylän kalliin viertotien.
Raivolassa on sähkö katuvalaistuksena. Paitsi huvila-asutusta on Raivolassa eritoten tiheään
asutut suomalais- ja venäläiskylät. Viimeksi mainitun asukkaat elävät erikoista venäläistä
yhteiskunta elämäänsä erikoisoikeuksineen ja omine kunnallisine järjestyksineen.
Valtiollisissa vaaleissa kuuluu kunta Viipurin läänin itäiseen vaalipiiriin. Viime vuoden
eduskuntavaaleissa äänesti Kivennavalla sosialistien 1,651, suomalaisen puolueen 1,071,
nuorsuomalaisten 959, maalaisliton 109 ja kristillisen työväen edustajia 41. Äänioikeutettujen
koko lukumäärä oli 7,239, joista 3,499 miehiä ja 3,840 naisia. Kunta oli jaettu 12
äänestysalueeseen.
asutut suomalais- ja venäläiskylät. Viimeksi mainitun asukkaat elävät erikoista venäläistä
yhteiskunta elämäänsä erikoisoikeuksineen ja omine kunnallisine järjestyksineen.
Valtiollisissa vaaleissa kuuluu kunta Viipurin läänin itäiseen vaalipiiriin. Viime vuoden
eduskuntavaaleissa äänesti Kivennavalla sosialistien 1,651, suomalaisen puolueen 1,071,
nuorsuomalaisten 959, maalaisliton 109 ja kristillisen työväen edustajia 41. Äänioikeutettujen
koko lukumäärä oli 7,239, joista 3,499 miehiä ja 3,840 naisia. Kunta oli jaettu 12
äänestysalueeseen.